Riisipiirakat (gluteeniton, maidoton, munaton)

Perjantaina iski riisipiirakkahimo. Perinteisiä rukiisia piirakoita ei valitettavasti meitsin masu oikein kestä, mutta onneksi riisipiirakat onnistuu hyvin tattarijauhoillakin! Netistä löytyy useampikin samankaltainen piirakkaohje ja niissä leipomista parantavana sidosaineena on yleisesti käytetty psylliumia. Koska en ole vieläkään täältä Saksasta psylliumia löytänyt, korvasin sen chiansiemenillä. Jos et kuitenkaan halua piirakoihisi chiansiementen tuomaa hauskaa pilkkuefektiä (mikä näin halloweenin lähestyessä voi toki olla ihan hauskakin), kannattaa käyttää mieluummin psylliumia. Saattaisi onnistua ihan hyvin ilman kumpaakaan näistä, mutta en tullut nyt kokeilleeksi. Tein riisipiirakoita tattarijauhoilla nyt ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa, että lopputulos oli yllättävänkin autenttinen ruisjauhoilla leivottuihin verrattuna. Kuoresta tulee ihan superrapea!

wp-1477147244172.jpgwp-1477147118236.jpg

Tattaririisipiirakat (noin 16 kpl)

2 dl vettä
2 tl psylliumia (tai 2 rkl chiansiemeniä)
0,5 tl suolaa
3-3,5 dl tattarijauhoja

Sekoita ensin vesi, psyllium (tai chia) ja suola ja anna geeliytyä 10-20 minuuttia. Lisää jauhot vähitellen joukkoon ja alusta käsin kohtalaisen jämäkäksi taikinaksi. Taikinan on hyvä antaa levätä hetki jääkaapissa ennen leivontaa. Pyörittele taikina tangoksi ja leikkaa yhtäsuuriksi osiksi. Kaulitse taikinapalloista hyvin jauhotetulla pöydällä pyöreitä pohjia, lusikoi keskelle riisipuuroa ja rypytä. Kaulitse vain muutama pohja kerrallaan, etteivät ne pääse kuivahtamaan.

Paista 250 °C:ssa 20-25 minuuttia tai kunnes pinta on saanut sopivasti väriä. Voitele uunista tulleet piirakat voisulalla tai kirkastetulla voilla (maidoton). Parhaimmillaan piirakat ovat uunituoreina. Päälle reilusti munavoita ja herkuttelemaan!

Riisipuuron voi hyvin keittää myös kasvimaitoon. Kauramaidolla tulee ainakin mielestäni oikein hyvä puuro. Puuroa tulee riittävästi noin 2 dl:sta raakaa puuroriisiä. Keitä pakkauksen ohjeen mukaan.

Taaperokin sai tällä kertaa osallistua leivontaan ja kaulita oman piiraansa. Siinä vaiheessa, kun olin saanut omat piiraani valmiiksi, oli minileipurin piirakkataikina kokenut jo niin monta kaulintaa ja pöytään muussausta, että lopputuloksena saatiin äidin pienellä avustuksella aikaiseksi enää pieni piirasmytty.

Lapset on kiva ottaa ruoanlaittoon mukaan heti, kun heillä vain alkaa taidot siihen riittää. Samalla lapset näkevät mistä raaka-aineista ja miten ruoka valmistuu ja monella saattaa ”itsetehty” ruoka maistuakin paremmin. Meidän kohta 2-vuotias on vielä vähän liian pieni mihinkään järkevään tekemiseen, mutta pikkuhiljaa olen ottanut mukaan puuhailemaan. Intoa olisi kyllä kovasti! Ja mukavampi tietysti itsekin laittaa ruokaa, kun ei tarvitse kenenkään roikkua lahkeessa kiinni.

wp-1477147292623.jpg

Leppoisaa sunnuntain jatkoa! <3

The Siemennäkkäri

Internetin ihmeellinen maailma on tulvillaan erilaisia siemennäkkäriohjeita, joten heitänpä nyt minäkin vielä oman lusikkani (tai näkkileipäni, hehheh) tähän soppaan mukaan. Olen itsekin testaillut lukuisia eri ohjeita ja kokeillut muutella ainesosia ja niiden suhteita milloin mihinkin suuntaan. Haluan myös, että resepti olisi mahdollisimman helppo, eikä vaadi kovin eksoottisia aineksia tai työvaiheita. Tällä ohjeella olen nyt tehnyt näkkäriä useita useita kertoja ja todennut ainesten kombinaation parhaaksi. Kaiken lisäksi ohje on ihan superhelppo! Koostumuksesta tulee juuri sopivan rapea, mutta kuitenkin sellainen, että näkkäri pysyy vielä hyvin kasassa eikä murene käsiin. Ohjetta on kyselty minulta ystävieni taholta useasti niin jaanpa sen nyt täälläkin!

Pakko kuitenkin varoittaa, että kyseinen tuote saattaa aiheuttaa vakavaa riippuvuutta ja hallitsematonta näkkärihimoa. Huomaamattasi saatat popsia koko pellillisen yhden illan aikana. Mikäli näin tapahtuu, ei se kuitenkaan ole turhan vaarallista, sillä siemenet on ladattu täyteen hyviä ravintoaineita. Ne sisältävät runsaasti meille välttämättömiä alfalinoleeni- ja linolihappoja, joita elimistö ei itse pysty valmistamaan. Pellavansiemenet ovat erittäin hyvä omega-3 -rasvahappojen ja kuidun lähde. Siemenet ovat myös yllättävänkin proteiinipitoisia – niiden sisällöstä on vähintään 15 % proteiinia!


Siemennäkkäri (1 pellillinen)

1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
0,5 dl pellavansiemeniä
1 dl tattarihiutaleita
1 rkl psylliumia
1 muna
1 dl vettä
vajaa tl oreganoa
pari rouhausta suolaa myllystä

Sekoita kaikki ainekset kulhossa sekaisin. Anna seoksen turvota hetki ja levitä se sitten leivinpaperoidulle uunipellille mahdollisimman tasaisesti. Silikoninen joustava nuolija on hyvä apuri levityksessä. Paista 175-200 °C:ssa uunin keskitasolla noin 40 minuuttia, tai kunnes pinta on saanut kivasti kullanruskeaa väriä.

Joukkoon voi toki heitellä mitä tahansa muitakin siemeniä ja tattarin tilalle käy vallan hyvin myös kaurahiutaleet. Tattari ei ole omasta mielestäni sellaisenaan mitään kovin herkullisen makuista, mutta valmiissa näkkärissä se ei maistu lainkaan. Ainakaan pahalle. Rouskuttele näkkäriä sellaisenaan tai lisää päälle esimerkiksi voita, kookosöljyä, avokadoa tai maapähkinävoita.

Toivottavasti superkuu ei valvottanut pahasti teitä viime yönä. Raikkaita syyspäiviä! <3

Paluu arkeen, pari vinkkiä arjen ruokahuoltoon ja helpot perunaleipäset

Syyskuuta on viikko takanapäin ja syksyn voinee nyt virallisesti sanoa saapuneen. Tosin termisesti ei taideta vielä ihan täyttää syksyn määritelmää, vaikka sää muuten kovin syksyinen ja sateinen on ollutkin. Kesällä, ja varsinkin loppukesästä oli niin ihanan aurinkoista ja valoisaa, etten enää edes muistanut miten synkkää ja pimeää täällä voikaan olla. Ja eihän tämä ole vielä läheskään sitä pahinta aikaa – pimein vuodenaika tekee vasta tuloaan. Tuntuu jotenkin taas ihan hassulta pitää päivällä sisällä valoja päällä, mutta ei mahda mitään, muuten on olo kuin luolassa asuisi. Niin paljon kuin kesää rakastankin niin jotenkin odotin jo syksyä (omituista kyllä, mikälie mielenhäiriö). Syyssade on jollain tavalla niin ihanan raikasta ja rauhoittavaa. Mikä sen parempaa kuin käpertyä sohvannurkkaan villasukat jalassa kuuntelemaan sateen ropinaa. Ja voi sitä raikkautta ulkona sateen jälkeen. Mielestäni ihan paras lenkkeilykeli muuten!

Siitä on vasta hetki kun hehkutin kevään ja kesän tuloa, ja nyt käännytään jo syksyn puolelle. On tämä vaan ihmeellistä. Onneksi loppukesä tarjoili meille vielä muutamat hellepäivät niin nyt on sellainen olo, että syksy saakin jo tulla. Suomen vuodenajanvaihtelut on kyllä loppujen lopuksi ihan huippuja! Niiden vuoksi meillä on aina jotain mitä odottaa. Oli se sitten lempivuodenajan alkaminen tai inhokkivuodenajan loppuminen, ihan miten päin asiaa katsoo.

Syksy tuo monesti mukanaan myös muutoksia elämään. Pieniä tai vähän suurempiakin. Kesälomat loppuvat, moni aloittaa opiskelut, koulut ja työt jatkuvat, tai ehkä uusi työpaikka kutsuu. Lapset jatkavat kesäloman jälkeen päiväkodissa ja toiset pienet ne aloittavat päiväkodissa ensimmäistä kertaa. Täälläkin on jo äitiysloma loppunut, mutta onneksi minulla on mahdollisuus jäädä vielä kotiin lapsen kanssa ja tehdä kotoa käsin töitä.

Arjen koittaessa moni saa elämäänsä taas kaivattua rutiinia ja päivärytmiä, joka ehkä kesälomalla on ollu tipotiessään. Kesällä tulee monesti myös syötyä ja juotua vapaammin, sen enempää miettimättä mitä suuhunsa pistää. Eikä siinä mitään pahaa ole! Niin pitääkin tehdä. Lomalla saa ja pitääkin ottaa rennommin – joka asiassa. Lomaa ei voi kuitenkaan viettää loputtomiin (valitettavasti) ja syksyllä on hyvä hetki taas hieman pysähtyä ja miettiä niitä jokapäiväisiä ruokailutottumuksia. Moni saattaa myös tuskailla ruuanlaiton kanssa ja välillä voi tuntua aivan ylivoimaiselta keksiä mitä itselleen tai perheelle laittaisi ruuaksi. Töiden jälkeen kotityöt ja harrastukset kutsuvat, eikä kokkailulle tunnu millään jäävän aikaa. Väsyneenä ja nälkäisenä tulee helposti tehtyä turhia heräteostoksia ja karkkihyllyt vetävät magneetin tavoin puoleensa.

Hyvällä suunnittelulla ruokaurakasta kuitenkin selviää kuin selviääkin paljon helpommin – ja taloudellisemmin. Tässä muutama vinkki arjen ruokahuollon pyörittämiseen:

  1. Suunnittele koko viikon ruokalista etukäteen. Näin et joudu joka päivä nälkäisenä ja väsyneenä miettimään, mitä laittaisit ruuaksi, etkä myöskään sorru niin helposti huonoihin valintoihin, kuten valmis- ja pikaruokiin.
  2. Tee viikon, tai ainakin alkuviikon ruokaostokset kerralla. Viikonloppuostokset voi tehdä erikseen loppuviikosta. Mene kauppaan ostoslistan kanssa ja osta kerralla kaikki viikon ruokatarvikkeet. Mitä harvemmin käyt kaupassa, sitä harvemmin sorrut heräteostoksiin ja tuhlaat rahojasi turhuuksiin. Ja sitä harvemmin myös kävelet herkkuhyllyjen ohi ja himoitset niiden antimia.
  3. Tee isompi annos ruokaa kerralla. Laatikkoruuat, keitot ja padat on hyviä. Niitä voi lämmittää hyvin seuraavanakin päivänä, tai ottaa evääksi vaikka töihin. Näin säästyt ainakin seuraavan päivän ruokatuskailuilta. Uuniruuat on siitä näppäriä, että aktiivista valmistusaikaa tarvitaan niissä vähemmän ja aikaa jää hyvin muuhunkin.
  4. Pidä kokkaus- ja preppauspäivä. Sunnuntai on hyvä päivä tehdä ja valmistella alkuviikon ruokia. Silloin on yleensä aikaa puuhailla kotona ilman kiirettä.
  5. Hyödynnä tähteet. Yhden päivän viikosta voi pyhittää jääkaapin tyhjentämiseen ja syödä kaikki tähderuuat pois. Ruokaa ei tarvitse heittää niin paljoa pois, kun jääkaapin perukoille ei jää jämiä pilaantumaan.

Yksinkertaista, eikö olekin? Jo näillä helpoilla toimenpiteillä pääsee pitkälle ja ravintoköyhiin suolalla, sokerilla ja turhilla lisäaineilla ladattuihin puolivalmisteisiin ja valmisruokiin tarvitsee turvautua harvemmin. Monelle teistä yllä olevat neuvot voivat olla ihan selvää pässinlihaa. Hieno juttu! Teillä on homma hyvin hallussa.

Lähtökohtaisesti ruoka kannattaa valmistaa itse tuoreista raaka-aineista. Silloin tiedät mitä syöt ja saat varmasti enemmän ravintoaineita kuin roskaruuasta tai pikapizzoista. Nälkäkin pysyy loitolla paremmin, kun ruoka ei ole pelkkää höttöä. Ja kun arkena syö hyvin, voi viikonloppuna tai juhlapäivinä hyvillä mielin syödä mitä lystää. Suunnilleen 90 % ruoasta olisi hyvä olla kotitekoista kunnollista ruokaa, loput 10 % voi olla mitä tahansa.

Huom! Joskus se pakastepizza, valmis makaronilaatikko tai lähimmän kebab-ravintolan rullakebu voi pelastaa päivän ja säästää kaikkien hermoja. Siinäkään ei ole mitään pahaa. Olkaamme itsellemme armollisia :)

Yksi idea tähteiden hyödyntämiseen on loihtia jäljelle jääneistä perunoista tai perunamuussista helppoja perunaleipäsiä.

Perunaleipäset (8-9 leipää)

4 keitettyä keskikokoista perunaa
1 muna
1 dl luomukaurahiutaleita/-jauhoja tai haluamiasi jauhoja
2 rkl kookosöljyä tai voita
(suolaa)

Muussaa keitetyt perunat survimella, haarukalla tai sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon muna ja kaurahiutaleet/jauhot ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Painele kiekoiksi leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista 200 °C:ssa noin 20-25 min, tai kunnes pinta on saanut hieman väriä. Lopputulos on sisältä mehevä ja päältä kivan rapsakka. Jos leipäsiä syö perheen pienimmät, voit ottaa ensin osan taikinasta erilleen ja lisätä sitten suolaa. Minä lisäsin aikuisten leipiin päälle rouhaukset suolaa ennen paistamista. Nautiskele lämpimänä haluamillasi päällisillä, voin kera, tai sipaise päälle kookosöljyä.

Taaempana olevissa leivissä joukossa kaurahiutaleita, edustalla olevissa maissijauhoja.

Taaempana olevissa leivissä joukossa kaurahiutaleita, edustalla olevissa maissijauhoja.

Jos kaikista ponnisteluista huolimatta jatkuvasti tuntuu, että perheenne ruokailut on ihan retuperällä ja tunnet kaipaavasi asiaan tsemppausta ja tukea, voisi hyvinvointivalmennus olla sinua varten. Ohjelma räätälöidään aina henkilökohtaisesti tilanteen mukaan!

Reipasta viikonjatkoa! <3